Luoteis-Venäjän kuljetusjärjestelmä

Uuden kuljetusreitin vaikutus

Karjalasta saattaa muodostua Venäjän liikenne- ja kuljetusjärjestelmän tärkeä osa, jos järjestelyt hoidetaan oikein. Karjala on alue, joka yhdistää Venäjän Euroopan unioniin. Yhdellä puolella Karjalan rajanaapurina on Suomi (yli 700 km Venäjän ja Euroopan välistä rajaa kulkee Karjalan alueella), ja toisella puolella on Arkangelin alue, josta on edelleen yhteydet Uralille ja Siperiaan. Tämän takia Karjalan liikenne- ja kuljetusjärjestelmän kehittäminen on välttämätön edellytys Luoteis-Venäjän infrastruktuurin kehittämiselle.

Tähän saakka on vallitsevana kuljetussuuntana Karjalassa ollut pohjoisesta etelään tapahtuva kuljetus. Tämä johtuu historiallisista syistä. Pietari oli aiemmin tärkein Venäjää ja Eurooppaa yhdistävä kuljetuskeskus. Nykyään Pietarin infrastruktuuri kärsii ylikuormituksesta, kun Pietarin satamien läpi kulkeva tavaramäärä on lisääntynyt huomattavasti.

Karjalassa on meneillään uusia tiehankkeita, jotka mahdollistavat Venäjää (Arkangelin alue, Ural, Siperia) ja Eurooppaa yhdistävien liikennekorridoorien luomisen.
Eräs näistä hankkeista on "Arkangelin korridoori". Yksi tämän hankkeen tärkeimmistä vaiheista on Lietmajärvi-Kotskoma -rataosuuden rakentaminen, joka lyhentää Arkangelin ja Suomen välistä raideosuutta 550 km. Yhdessä Karpogori-Vendenga -rataosuuden kanssa tämä hanke luo erittäin suotuisat edellytykset rahtikuljetuksille Karjalan kautta suurimpaan osaan Venäjää. Otettaessa huomioon ylikuormittunut Pietarin alue tulee uudella yhteydellä olemaan merkittävä rooli Venäjän talouden kehittämisessä, ja se tulee vahvistamaan Venäjän taloudellisia yhteyksiä Euroopan unioniin.

Lähialueiden lisäksi myös muut Venäjän alueet ovat kiinnostuneita ko. hankkeesta. Kiinnostusta on ilmennyt aina Kiinaa myöten, joka näin saa kiinteän maayhteyden Eurooppaan.

Uuden rahtikuljetusreitin muodostuminen johtaa kilpailuun eri reittien, toimijoiden ja reittien edustajien välillä. Tämä edistää kilpailun kehittymistä kuljetussektorilla, minkä tulisi vaikuttaa suotuisasti korkealuokkaisten kuljetuspalvelujen lisääntymiseen ja johtaa kuljetusverkoston edelleen kehittymiseen.

Uusi kuljetusreitti vahvistaa edelleen Karjalan alueen asemaa transitliikennealueena ja myötävaikuttaa alueen kehitykseen Venäjän liikennejärjestelmää tasapainoisena osana.

Johtopäätökset

Uudella kuljetusreitille on valtavasti potentiaalia rahtitavaran peruskuljetusreittinä Euroopan maihin Venäjän eri alueilta, mm. Karjalasta, Murmanskin sekä Arkangelin alueelta jne.

Osoituksena tästä on alueen myönteinen talouskehitys: karjalaisen puunjalostusyksikön tuotannon arvioitu kasvu vuonna 2004 on n. 10 %, kun taas kaivosteollisuuden yrityksille ennakoidaan 150-200 % kasvuvauhtia vuoteen 2010 mennessä.

Ehdoton edellytys tämän kasvupotentiaalin toteutumiselle on rautatiekuljetustariffien yhdenmukaistaminen niin maan sisäisissä kuin ulkoisissa kuljetuksissa.

Tällä hetkellä uuden kuljetusreitin perusasiakaskunnan muodostavat yritykset, joilla on huomattavasti pitempi matka Venäjän kuin Suomen satamiin. Tämä rajoittaa huomattavasti uuden kuljetusreitin asiakasmääriä sekä kuljetusvolyymia.

Tariffien yhdenmukaistaminen sisäisiä maksuja korottamalla on tällä hetkellä mahdotonta, koska sillä olisi kielteinen vaikutus venäläisiin yrityksiin, joissa kuljetusmenojen osuus on jopa 65 %. Vientikuljetuksiin kohdistuva tariffien alennus on todennäköinen. Tämä vahvistaa huomattavasti uuden kuljetusreitin kilpailukykyä.
Poikkeuksen muodostaa talvikausi, jolloin Karjalan, Arkangelin alueen sekä Pietarin satamien toiminta on rajoittunutta tai lakkaa kokonaan, ja kuljetuskustannukset ovat huomattavasti (keskimäärin 1,5 - 1,7 kertaa) suuremmat. Kuljetuskustannukset vaihtoehtoisilla venäläisillä kuljetusreiteillä muodostuvat silloin paljon korkeammiksi, ja uusi kuljetusreitti on niiden kanssa kilpailukykyinen.

Venäjän rautatieliikennettä uudistettaessa ovat kuljetustariffien epäsuhtaan liittyvät päätökset välttämättömiä. Eräänä vaihtoehtona pohditaan kaikkien kuljetustariffien yhdenmukaistamista. Tämän lisäksi uudistukset kohdistuvat rautatiekuljetusten kilpailukyvyn kehittämiseen, jonka tulisi johtaa hintojen laskuun sekä vahvistaa yritysten ja eri toimijoiden asemaa.

04.11.2003