|
Luoteis-Venäjän kuljetusjärjestelmä
Uuden kuljetusreitin vaikutus
Karjalasta saattaa muodostua Venäjän
liikenne- ja kuljetusjärjestelmän tärkeä osa, jos järjestelyt
hoidetaan oikein. Karjala on alue, joka yhdistää Venäjän Euroopan
unioniin. Yhdellä puolella Karjalan rajanaapurina on Suomi (yli 700 km Venäjän
ja Euroopan välistä rajaa kulkee Karjalan alueella), ja toisella puolella
on Arkangelin alue, josta on edelleen yhteydet Uralille ja Siperiaan. Tämän
takia Karjalan liikenne- ja kuljetusjärjestelmän kehittäminen on
välttämätön edellytys Luoteis-Venäjän infrastruktuurin
kehittämiselle.
Tähän saakka on vallitsevana
kuljetussuuntana Karjalassa ollut pohjoisesta etelään tapahtuva kuljetus.
Tämä johtuu historiallisista syistä. Pietari oli aiemmin tärkein
Venäjää ja Eurooppaa yhdistävä kuljetuskeskus. Nykyään
Pietarin infrastruktuuri kärsii ylikuormituksesta, kun Pietarin satamien
läpi kulkeva tavaramäärä on lisääntynyt huomattavasti.
Karjalassa on meneillään uusia
tiehankkeita, jotka mahdollistavat Venäjää (Arkangelin alue, Ural,
Siperia) ja Eurooppaa yhdistävien liikennekorridoorien luomisen.
Eräs näistä hankkeista on "Arkangelin korridoori". Yksi
tämän hankkeen tärkeimmistä vaiheista on Lietmajärvi-Kotskoma
-rataosuuden rakentaminen, joka lyhentää Arkangelin ja Suomen välistä
raideosuutta 550 km. Yhdessä Karpogori-Vendenga -rataosuuden kanssa tämä
hanke luo erittäin suotuisat edellytykset rahtikuljetuksille Karjalan kautta
suurimpaan osaan Venäjää. Otettaessa huomioon ylikuormittunut Pietarin
alue tulee uudella yhteydellä olemaan merkittävä rooli Venäjän
talouden kehittämisessä, ja se tulee vahvistamaan Venäjän
taloudellisia yhteyksiä Euroopan unioniin.
Lähialueiden lisäksi myös
muut Venäjän alueet ovat kiinnostuneita ko. hankkeesta. Kiinnostusta
on ilmennyt aina Kiinaa myöten, joka näin saa kiinteän maayhteyden
Eurooppaan.
Uuden rahtikuljetusreitin muodostuminen
johtaa kilpailuun eri reittien, toimijoiden ja reittien edustajien välillä.
Tämä edistää kilpailun kehittymistä kuljetussektorilla,
minkä tulisi vaikuttaa suotuisasti korkealuokkaisten kuljetuspalvelujen lisääntymiseen
ja johtaa kuljetusverkoston edelleen kehittymiseen.
Uusi kuljetusreitti vahvistaa edelleen
Karjalan alueen asemaa transitliikennealueena ja myötävaikuttaa alueen
kehitykseen Venäjän liikennejärjestelmää tasapainoisena
osana.
Johtopäätökset
Uudella kuljetusreitille on valtavasti
potentiaalia rahtitavaran peruskuljetusreittinä Euroopan maihin Venäjän
eri alueilta, mm. Karjalasta, Murmanskin sekä Arkangelin alueelta jne.
Osoituksena tästä on alueen
myönteinen talouskehitys: karjalaisen puunjalostusyksikön tuotannon
arvioitu kasvu vuonna 2004 on n. 10 %, kun taas kaivosteollisuuden yrityksille
ennakoidaan 150-200 % kasvuvauhtia vuoteen 2010 mennessä.
Ehdoton edellytys tämän kasvupotentiaalin
toteutumiselle on rautatiekuljetustariffien yhdenmukaistaminen niin maan sisäisissä
kuin ulkoisissa kuljetuksissa.
Tällä hetkellä uuden
kuljetusreitin perusasiakaskunnan muodostavat yritykset, joilla on huomattavasti
pitempi matka Venäjän kuin Suomen satamiin. Tämä rajoittaa
huomattavasti uuden kuljetusreitin asiakasmääriä sekä kuljetusvolyymia.
Tariffien yhdenmukaistaminen sisäisiä
maksuja korottamalla on tällä hetkellä mahdotonta, koska sillä
olisi kielteinen vaikutus venäläisiin yrityksiin, joissa kuljetusmenojen
osuus on jopa 65 %. Vientikuljetuksiin kohdistuva tariffien alennus on todennäköinen.
Tämä vahvistaa huomattavasti uuden kuljetusreitin kilpailukykyä.
Poikkeuksen muodostaa talvikausi, jolloin Karjalan, Arkangelin alueen sekä
Pietarin satamien toiminta on rajoittunutta tai lakkaa kokonaan, ja kuljetuskustannukset
ovat huomattavasti (keskimäärin 1,5 - 1,7 kertaa) suuremmat. Kuljetuskustannukset
vaihtoehtoisilla venäläisillä kuljetusreiteillä muodostuvat
silloin paljon korkeammiksi, ja uusi kuljetusreitti on niiden kanssa kilpailukykyinen.
Venäjän rautatieliikennettä
uudistettaessa ovat kuljetustariffien epäsuhtaan liittyvät päätökset
välttämättömiä. Eräänä vaihtoehtona pohditaan
kaikkien kuljetustariffien yhdenmukaistamista. Tämän lisäksi uudistukset
kohdistuvat rautatiekuljetusten kilpailukyvyn kehittämiseen, jonka tulisi
johtaa hintojen laskuun sekä vahvistaa yritysten ja eri toimijoiden asemaa.
04.11.2003
|